maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kukkia ja kakkuja

Mahtava viikko jälleen takana. Vieraita, kivoja juttuja, menoa ja meininkiä, kirppistelyä, huutokauppaa, hellettä, kakkuja ja kukkia… Ihan sekaisin, mikä päivä milloinkin on. Täydellistä lomalle antautumista siis.



Yksi kiva kirppislöytö: soma vanha käsipeili.

Viljelmäni eivät oikein tykänneet kylmästä alkukesästä ja mm. avomaankurkku sanoi sopimuksensa irti. Tai MINÄ sanoin sen irti, kun siemenet eivät itäneet ja ostotaimet kuolivat... Päätin, että kurkkua saa kaupastakin :) Kesäkurpitsat ja yrtit voivat kuitenkin ihan hyvin ja kohta saadaan nauttia ensimmäiset oman maan kesäkurpitsat.

Pari vuotta sitten huusin huutokaupasta muutaman opetustaulun. Silloin jäi hieman kaihertamaan etten huutanut itselleni voikukkaa - olisi maksanut ehkä kuusikymppiä. Lauantaisessa Urjalan kouluhuutokaupassa voikukka-opetustaulun hinta nousi 185 euroon! Kilpailua Ebba Masalinin opetustauluista oli aikas mielenkiintoista seurata… Ajattelin, että opetustaulubuumi olisi jo mennyt ohi, mutta väärässäpä olin ;D Ei mennyt montaakaan taulua alle satasen. Itse tein yhden ainoan huudon ja sillä huudollani päädyin vanhan astiakaapin (onnelliseksi?) omistajaksi. Palataan siihen myöhemmin.


perjantai 11. heinäkuuta 2014

On taas aika hyasinttien...

Omalla pihalla on kai sallittua olla heinäkuun helteillä hieman jouluisissakin tunnelmissa. Keväällä (tai viime syksynä - en nyt muista kumpana) maahan iskemäni hyasintit nimittäin päättivät alkaa kukkimaan. Eipä siinä mitään - minähän rrrakastan hyasintteja! :)

Havaintoja tältä kesältä. Numero yksi: tämä vuosi todellakin on ruusun vuosi. Juhannusruusut (joita meillä ei valitettavasti ole kuin yksi piskuinen, kaltoinkohdeltu taimi) olivat aivan huikeat ja niin ovat nämä "normaaliruusutkin". Meidän iso ruusupuska on vallan punaisena kukista.  Havainto numero kaksi: tänä vuonna meillä ei ole herukoita. Isossa puskassa, joka viime vuonna notkui tertuista, on muutama hassu marja. Tainneet raukat paleltua. Toisaalta helpottavaa, kun tiedossa ei ole sitä "mehu- ja mitä kaikkea herukoista voikaan keksiä" -rumbaa, mutta toisaalta kyllä niistä nyt muutamat mehutkin mielellään joisi. No, ensi vuonna sitten.

Me nuoren purjehtijan kanssa toivotamme teille oikein ihanaa & aurinkoista viikonloppua!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Voi kesä!

Moi kesä ja lämpö, kiitti kun tulitte takaisin! Enpä tajunnutkaan, että mulla olikin teitä jo iso ikävä. 

Ensin täytyy (taas) esittää pahoittelut hiljaisuudesta täällä blogissa ja kommenttiboksin puolella. Olen vaan ollut niin lomafiiliksissä, että olen avannut tietokoneen vain pakon edessä. Nyt piti välillä tulla kertomaan kuulumiset, jotka ovat pääpiirteittäin tässä: "Täällä ollaan ja kesästä nautitaan" :)

Ensimmäiseen lomaviikkoon on mahtunut kaikenmoista touhua. On käyty shoppailemassa, pyörähtämässä Särkänniemessä sekä ihan isolla kirkolla asti. Jokapäiväisiin "Voitonviihdytyssessioihin" kuuluu pyöräily lehmille, hepoille ja rantaan. Varpaita on huljuteltu viileässä järvivedessä, mutta uimaan ei olla vielä uskallettu. Jotenkin ihan uskomatonta, että viikko sitten oltiin pihalla välikausihaalareissa ja tänään ilman vaatteita :) 

Tätä mysteerikukkaa en muista yhtään viime vuodelta. Luulin aluksi, että se on joku "vaivaistulppaani", joka tekee tulppaanin sijasta ruohosipulin kukintoa muistuttavan kukan. Nuppu aukesi pari päivää sitten ja siihen ilmestyi keltaiset kukat. Mikä sitten lieneekään - tunnistaako joku? 

Pionissa on/oli tänä vuonna huikeat kolme nuppua. "Pääkukka" otti ja kukki jo viikko sitten. Ison kukan muuten tekikin. Kaksi pienempää nuppua aukeilevat nyt. Eihän sille mitään voi, että pioni vaan on puutarhan kuningatar.




Hurmuria toivottiin kuviin - hurmurin saitte :) 



Leppoisia kesäpäiviä teillekin!

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Mitäs sitten


Jaahans. Loma. Plääni: ei mitään... remontointia (lue: sen seuraamista) ja lapsen viihdytystä. Ajatukset vahvasti tulevassa. Tunnelmavalon takaa työlamppu ja Biltema-ovi. Kyllä tästä hyvä tulee.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Tulevaa keittiötä ja nykyistä olohuonetta

Tuleva keittiömme etenee pienin harppauksin. Tilan pystyy nyt hahmottamaan paremmin, kun väliseinä on purettu. Kattomadallus entisen makuuhuoneen puolelta lähti ensimmäisenä. Purku olikin odotettua siistimpi ja yllätys iloinen, kun vanha katto oli säilynyt hyvänä ja välttynyt pahemmilta koolauksilta ja naulan rei`iltä. Katsokaa, kuinka kauniin kiiltävä on tuo katon alkuperäinen maali!

Paaaaaljon on hommaa vielä edessä ennen kuin keittiöstä voi alkaa edes haaveilemaan. Suunnitelmia on kuitenkin jo hiukan pyöritelty. Välillä kaikki tuntuu ihan selkeältä ja näkemys siitä, mitä mihinkin tulee, on kristallinkirkas. Ja välillä tuntuu, että pää hajoaa. Onko muilla samoja fiiliksiä keittiösuunnittelun suhteen? Pitäisiköhän kääntyä ihan jonkun ammattilaisen puoleen? ;)



Olo- ja ruokailuhuoneen puolella ei ole tapahtunut mitään muutosta. Ei edes uutta mattoa ruokapöydän alle ole löytynyt.



Paikalliselta kirpparilta löytyi asemapäällikölle luettavaa: "Rakentajain kalenteri 1947"...

mutta varsinainen aarre on tämä: vanha VR:n puhelin. Ihana käly oli sen bongannut kirpparilta ja toi meille. Ihan mahtava - käly sekä puhelin ;)

Kivaa torstain jatkoa. Täällä pilkahtelee aurinko pilven raosta. Hui! =)

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Hoya bella!


Kovin sateinen ja vilpoinen on keskikesän keli tänä vuonna. Parina päivänä on joutunut jopa alistumaan siihen tosiasiaan, että takka on laitettava päälle. Niin on kylyymä! Jos nyt haetaan taas jotain positiivista, sateista on toki kasveille ja luonnolle hyötyä ja kaivot eivät kuivu kesken kesän. Eikä tarvi kastella :) Mut joo, muuten voisi alkaa pikkuhiljaa jo lämpiämään. Eiköstäjookosta.

Pikkuposliinikukka Hoya Bella äityi kukkimaan. Suloisia hyväntuoksuisia kukkaterttuja on vaikka kuinka monta. Ihanaa! Nyt odottelen, koska vuorossa olisi iso posliinikukka. Ei taida tapahtua ihan lähiaikoina, mutta onpa mitä odotella.



Remontti etenee myös. Itse olen ollut jotenkin ihan epävireessä ja fiilikset nollassa, mutta onneksi joku jaksaa puurtaa ja edistää asioita. Kiitos, reipas asemapäällikkö. Ehkä ensi kerralla vilautan vähän tulevaa kyökkiämme.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Että semmoinen teltta

Sunnuntaina virittelin pitsiverhoja paviljonkiin, jonka tilasin muutama viikko sitten Saksasta. Vaihdoin kulahtaneisiin istuintyynyihin nätit päälliset ja laitoin liinankin pöydälle. Pistin kaiken oikein somaksi - eikö totta?

Tänään kun tulin töistä kotiin näky oli tämä. Voi pylly. En sitten viime vuodesta uskonut, että tällä pihalla ei telttailla. Liian avaraa ja tuulista. Käsittämätön puhuri oli valikoiden tehnyt tuhojaan pitkin poikin pihaa. Pojan uima-allas löytyi toiselta puolelta junarataa, viikonloppuna katosta puretut villat pitkin pihamaata. Muutama kukkaruukku oli kaatunut sieltä täältä ja mennyt rikki, mutta esim. terassin kaiteella olleet yrttipurkit olivat kaikki paikoillaan ja ehjänä. Käsittämätöntä. 


Tämän päivän tapahtuma ei juurikaan kohota muutenkin pohjamudissa rypevää puutarha- ja pihafiilistäni. Ehkä tästä joskus vielä noustaan...

Jos nyt jotain positiivista täytyy hakea, on tietty se, että paviljonki törmäsi tuohon terijoen salavaan eikä jatkanut matkaansa junaradalle tai mihinkään naapureiden pihoille. Ja mun keppi (joka roikkui pallovalojen kanssa paviljongin katosta) ei mennyt katki ;)