Kauhukornerista keittiön helmeksi

Näin se homma eteni - ja valmistui. Siinä se nyt on: ihana, upea, rouhea ex-laattaseinäni. Lopputulos on juuri sellainen, mitä salaa mielessäni toivoin :)

Laastina käytin Vetonit-saneerauslaastia. Laastipinnasta tein lastalla tarkoituksella epätasaisen ja jätin lastan vedot näkyviin. Kun laasti oli kuivunut, hioin seinän hiekkapaperilla ja maalasin kalkkimaalilla, jota jäi makuuhuoneen seinäprojektista yli.

Jos ajan myötä käy niin, että hellan yläpuolinen kohta tulee roiskeista yms. epäsiistiksi, voi seinän maalata uudestaan kiiltävällä maalilla (esim. Betoluxilla), joka on helpompi pitää puhtaana. Mutta jos totta puhutaan, suurimmat kokkailuni keskittyvät kyllä tuonne sähkölieden puolelle ja puuhella toimii meillä enimmäkseen lämmönlähteenä. Mittavia "roiskevaurioita" ei siis välttämättä ole luvassa ;)

Joka kerta keittiöön mennessäni hämmästyn ja ilahdun, kun se beigenkirjava laattaseinä on kadonnut johonkin ;) Pieni ripaus siitä on vielä muistona, mutta se jää (toivottavasti pian) välitilaratkaisun alle. Vai jätetäänkö muinaisreliikiksi jälkipolville? ;D

Suolaista ja makeaa

Lähimarketissamme on aina välillä savusiikaa tai lohta puoleen hintaan. Päiväys menossa vanhaksi parin päivän päästä... Minä ostan - ja teen näitä ihania lohi- tai siika"muffinsseja" pakkaseen tai heti käyttöön. Ohjeen olen printannut joskus kauan sitten, ja piti ihan googlettaa, että löysin alkuperäisen. Eli täältä Ullan unelman sivuilta olen ohjeen löytänyt.

Lämminsavulohipiirakat 12 kpl 

Pohja:
150 g voita
3½ dl vehnäjauhoja
½ dl vettä
1 dl emmental-raastetta

Täyte:
250 g lämminsavulohta
½ sipuli
tilliä
ripaus sitruunapippuria

Päälle:
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna

1. Nypi pohjan ainekset sekaisin. Painele pohjat esim. alumiiniseen voideltuun muffinivuokaan tai silikoniseen muffinivuokaan.
2. Ripottele lämminsavulohi jokaiseen vuokaan, päälle pilkottua sipulia ja saksittua tilliä, mausta pippurilla.
3. Sekoita kananmuna ruokakermaan ja kaada jokaiseen vuokaan.
4. Paista uunin keskitasolla +200 asteessa noin 15-20 minuuttia.
Ps. Saat piirasista pieniä suupaloja kun leivot ne minimuffinipellissä, tällöin piirasia tulee 24 kpl.

Huom. Tällä kertaa käytin savusiikaa. Yleensä teen piirakat ihan "normilohesta" ja itseasiassa lämminsavulohta en ole käyttänyt vielä kertaakaan... että näin meillä varioidaan :)

Viikon makeat: Mokkapalat de luxe :)
Puolikas annos mokkistaikinaa. Paista levy ja leikkaa keskeltä kahtia. Valmista kokonainen annos kuorrutetta. Sivele kuorrutetta levyille, lisää toisen levyn päälle n. 1 dl vispattua Flora Vanillaa (tai vastaavaa), jossa hieman rahkaa tai turkkilaista jogurttia sekä vaniljasokeria ja kahvia. Laita levyt päällekkäin ja levitä päälle vielä loput kuorrutteet. Ällön makeaa ja niin hyvää!

Huomenna ollaan jälleen keittiössä. "Laattapisteestä" tuli... HIENO :) Sii juu!

Laastia keittiön laatoille

Tulin vain huikkaamaan, että näin se homma etenee. Eilen sain puuskan ja hain tallista laastipussin ja "vispilän" ja pyöräytin laastit. Voiton päikkäreiden aikana sain operoitua toisen seinän ja nyt homma jatkuu toisen seinän parissa. Että piti tätäkin hommaa vetkuttaa viisi kuukautta... ;)

Harvinaisen kivaa ja helppoa hommaa - ja tuhannesti siistimpää kuin se, että laattoja olisi käynyt irroittelemaan. Ajan kanssa näkee sitten, miten laasti pysyy laattojen päällä.

Kiitos vielä kaikille kantaa ottaneille ;) Mä meen jatkamaan...

Narskut ja uudet aarteet

Tajusin tällä viikolla, että toimenkuvaani kuuluu nykyään aika paljon lattialla hengailu. Tuleva hortonomimme alkaa kaivata seuraa ja toimettomana pötköttäminen omassa sängyssä ei enää olekaan se juttu. Lapsi viihtyy sitterissä ja leikkimatolla paremmin, kun joku on seurana. Tätä nykyä siis bloggailen pääosin lattian rajasta ;) Tästä päästäänkin aiheeseen... Löysin nimittäin eilen Ideaparkin Minimanista kivat istuintyynyt. Nyt voin laittaa semmoisen ahterini alle lattialla ollessani - aina kun muistan :) Enpä tiedä, ovatko käytännössä kovin kätevät ja kestävät, mutta kauneuden takiahan mä ne ostinkin ;D 

Narsisseja sai vitosella neljä. Vanhoista narsisseista oli jäljellä vielä muutama kohtuullisen kuntoinen kukka, jotka tuikkasin pulloon.

Asemapäällikön uudet aarteet

Herra oli shoppaillut eBayssä ja viikolla lähettiauto peruutti pihaamme ja toi meille uuden imurin. Oikein professionaalin. Jos nyt jotain huonoa täytyy keksiä superlaajaa toimintasädettä, pitkää teleskooppivartta ja hyvää imutehoa vastaan, keksitään vaikka se, että tuo itse imutuspää (vai miksikä tota lapaa oikein kutsutaan?!) on vähän painava. Ei muuta ;)

Aarre numero kaksi. Infrapunalämpömittari = köyhän miehen lämpökamera. Tällä näkee hiukan näppärästi nappia painamalla vanhan talon vetoisat ja kylmät kohdat. Paljastui mm. se, että toisen muurin juurella eteisessä on alle 10 astetta ja olohuoneen vetoisan ikkunan edessä lämpötila oli eilenillalla melkein nollassa. Hyrrr... ;) Onhan vetokohdat toki tiedossa, mutta tällä saa konkreettisen lämpötilan sekunnissa näkyviin. Eikä kaikkiin nurkkiin välttämättä edes pääse kömpimään ja mittailemaan lämpötilaa.

Lattialla tikkaiden vieressä lämpötila oli päivällä 19,7. Sanoisin, ettei huono vanhan talon lattialämmöksi. Tokihan se siitä viilenee mitä lähemmäs ulkoseinää tai ikkunaa mennään.

Unohdin muuten ostaa suklaamunia tai muita virpomisherkkuja. Ei ehkä kandee tulla meille virpomaan... Kivaa ja aurinkoista virpomispäivää silti kaikille pikkunoidille ja vähän isommillekin! =D

Arvonta suoritettu!

Viime yön pimeinä tunteina suoritimme arvonnan. Kommentteja tuli huikeat 124 kappaletta ja kun kommentoijista suurin osa sai kaksi tai jopa kolme arpaa, oli arpalipukkeita "pari hassua". Onneksi kirjoittelin niitä sitä mukaa, kun niitä tuli, joten urakka ei ollut niin valtaisa kuin mitä se olisi ollut kerralla kirjoitettuna.

Onnettarena toimi legendaarinen arvontavastaava, herra karvakäsi. Ja kupista nousi... tattadadaa... lappuinen, jossa lukeepi...

Villapullan Hanna! Onnea onnea onnea! Laitahan minulle yhteystietosi: voikukkapelto@gmail.com, niin pistän ne eteenpäin OnnenOveen, josta taulu sinulle postitetaan.

Muistattehan, että vielä maaliskuun loppuun asti voitte tilata OnnenOvesta ilman postikuluja, kun mainitsette taikasanan "Voikukkapelto". Käykää kurkkimassa tuotevalikoimaa OnnenOven FB-sivujen kuvat-kansioista ja tilauksen voi hoitaa sitä kautta viestillä tai sähköpostitse: susanna@onnenovi.fi.

Iloista ja aurinkoista lauantaita!

Kaalimato

Otsikko ei tarkoita suinkaan sitä myöhäisillan telkkariohjelman mainoskatkolla esiintyvää kaalimatoa, ehei, vaan ihka oikeaa matosta, jonka löysin tallustamasta kirsikkapuuni oksista. Voi pauhaussi, minkä teit! Ihmettelin, kun silmupallot eivät tahdo aueta ja niiden kahden kukan lisäksi, joista teille jo elvistelin, mitään ei ole tapahtunut. Pari hassua lehteä on auennut - ja ne on ihan nakerreltu tai muuten vain kituliaan näköisiä. Luulen, että nuo oksat sisältävät sen verran epämääräistä elämää, että nämä lähtevät nyt roskiin. Se niistä kirsikkapuun kukista...

Tomskufarmilla sen sijaan jaksellaan hyvin. Onneksi mun pieni taimitarhani sijaitsee yläkerrassa, johon kirsikkapuun termiitit eivät alakerrasta ehkä VIELÄ ole loikkineet.

 Ensimmäinen reipas pelargoni on jo nupuilla. Jee :)

Viikunakin puskee lehteä niin että puistattaa... ;D Jos nyt muistaisin sitä kastella niin lehdet saattaisivat oikein pysyäkin puussa. Talven aikana jäi vähän tuo kastelu vähiin.

Sovittiin, että Voitto hoitaa meidän perheen taimitilaukset ja pihasuunnittelun tänä vuonna. Suunnitelman jälkeen Viherpeukalot-lehdestä ei kyllä ollut montaakaan ehjää sivua jäljellä. Tilaus täytyy varmaan hoitaa netistä... ;)

Vielä keskiyöhön asti ehtii osallistua arvontaan. Sitten karvakäsi nostaa voittajan arpakulhosta, jossa onkin jo mooooonta lappua ;)

Kauhukorneri

Tiedättehän, että meillä bloggaajilla on tapana välillä vähän kaunistella totuutta ;) Kuvataan nättejä ja siistejä nurkkia, mutta kuvan ulkopuolella onkin todellisuudessa kaaos. Vai olenko se vain minä? =D No, mä olen ainakin just "se". Onhan meillä periaatteessa ihan siistiä, kun lapsikaan ei ole vielä siinä iässä, että aiheuttaisi sotkua, mutta ihan kahden aikuisen toimesta meillä kertyy rojua pöydille, vaatteita tuoleille ja tuolin selkämyksille, sukkia lattialle, pesemättömiä astioita lavuaariin ja tyhjiä pulloja keittiön pöydille… Puhtaat pyykit roikkuvat narulla ties kuinka monetta päivää. Taitavat olla kuivia jo. Se on semmoista - elämää ;)



Tänään siivoillessani päätin, että nytpä näytänkin teille hieman "erilaista" kuvaa keittiöstämme. Monesti olen laittanut tänne kuvia lautaseinistä, avohyllyistä ja nurkkauksista, joihin itse olen tyytyväinen, mutta todellisuudessa keittiöstämme löytyy edelleen se pieni projekti, keskeneräinen kauhukorneri ja murheenkryyni, jolle ei ole tapahtunut viiden kuukauden aikana oikein mitään.

Tai no siis, ongelmahan ovat vain nuo laatat. Ja välitilakin on tekemättä, edelleen... ;)

Tuolle massiiviselle kaakelihässäkälle pitäisi oikeasti kehittää jotain… Mielessä on parikin vaihtoehtoa. Rapata tylysti kaakeleiden päälle laastilla vähän epätasainen rouhea pinta. Helppoa ja halpaa, mutta lopputuloksesta ja kestävyydestä ei voi olla varma ennen kuin se on tehty ja sen kanssa tovi eletty. Vaihtoehto kaksi: laittaa leka laulamaan ja tiputtaa kaakelit alas. Hitonmoinen pöly! Mitä sitten tilalle, laastiako, uutta laattaa kenties? Vaihtoehto kolme: irroittaa edelleen kaakelit sekä parit laastikerrokset ja koittaa kaivaa esiin muurin tiiliseinä. Se olisi lopputuloksena mielettömän hieno, mutta erittäin työläs ja se pölyn määrä ahdistaa jo ajatuksenakin… Olen myös miettinyt Tikkurilan Tunto-maalia, jolla saa tehtyä struktuuripintoja. Onko sillä mahdollista peittää kaakelit ja kestääkö Tunto kuumuutta? Puuhellan yläpuolella kuumuus on hetkittäin kovakin, joten pinnan on kestettävä se. Siinäpä sitä mietittävää. Toisaalta, jos tekisin itse vaihtoehdon yksi, menetys ei olisi suuri (laastia on säkki tallissa odottamassa) ja jos pinnasta tulisi huono, saisihan sen sitten pois, sillä nuo vaihtoehdot kaksi ja kolme kuitenkin edellyttävät kaakeleiden poiston. Ei se ainakaan rumempi voisi olla kuin tuo nykyinen…Vai odotetaanko niin kauan, että nuo laatat ovat retroa?! ;D

Ehkä tuohon välitilaankin tulee JOSKUS JOTAIN…;)

Toiminnallisuuteen nämä visuaaliset "pikkuseikat" eivät onneksi vaikuta mitenkään ja olen erittäin iloinen, tyytyväinen ja kiitollinen mm. siitä, että sain pitkään ja hartaasti toivomani posliinialtaan tähän keittiöön. Edellisessä talossa se oli "putkiteknisesti" mahdotonta.

Ennen kuvien ottoa tietysti siivosin ja pistin paikat ojennukseen. Ettei vaan olisi epäsiistiä kuvassa ;) Pyyhin pölyt ja rasvat kaapin päältäkin. Olihan sitä jo kertynytkin viidessä kuukaudessa, mutta kuka sinne nyt katsoo... ;D Kivat luonnonharjat ovat asemapäällikön tuomisia Düsseldorfin torilta.

Muistakaahan arvonta! Osallistua voi tästä. Huomenna päivän päätteeksi arvotaan!

Täydelliset mokkapalat

Aika vahva otsikko, mutta totta se on :)  Helppoa ja yksinkertaista - ja ah niin retroa ;) Olkaa hyvät!

Mokkapalat

Pohja
5 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa
2 1/2 dl vettä
200 g margariinia
3-4 rkl kaakaojauhetta

1 dl piimää TAI maustamatonta jogurttia, maitoa tai vahvaa kahvia
2 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet keskenään (sokeri, jauhot, vaniljasokeri ja ruokasooda). Kiehauta kattilassa margariini, vesi, kaakaojauhe ja suola. Yhdistä jauhoseos ja kaakaoseos. Lisää tämän jälkeen joukkoon 1dl piimää (tai maitoa, kahvia tai jogurttia) ja kun taikina on hieman jäähtynyt, sekoita joukkoon kananmunat. Levitä uunipellille ja paista 200 asteessa 20 minuuttia. Anna jäähtyä ja lisää kuorrutus sen jälkeen.

Kuorrutus
4 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
50 g sulatettua margariinia
6 rkl vahvaa kahvia

Valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset keskenään. Levitä kuorrutus jäähtyneen levyn pinnalle. Leikkaa levy pieniksi paloiksi, kun kuorrutus on jähmettynyt.

Pinnalle voi laittaa koristeeksi nompparelleja, kookoshiutaleita, suklaakarkkeja, dajm- tai pätkisrouhetta... mitä vain mieleen tulee. On kaunis ilman koristeitakin.

Vinkki: Nyt kun olen muutaman kerran tehnyt mokkapalataikinan ohjeen mukaan, olen päätynyt siihen, että laitan kaakaojauheesta puolet leivontaan tarkoitettua tummaa jauhetta ja puolet vaaleaa oboyta tai vastaavaa. Näin tulee omasta mielestäni juuri oikean "värinen" taikina ;)

Täydellisen taikinan reseptin löysin täältä ja Suvikummun Marjalta olen napannut talteen tuon täydellisen kuorrutuksen ohjeen. Kiitos teille! Nämä yhdistämällä syntyivät täydelliset mokkapalat ;) Nauttikaahan!

Sivuraiteilla

Meille on taas kulkeutunut erinäistä tavaraa - vanhaa, uutta ja jotain siltä väliltä. Asemapäällikön isä tyhjenteli asuntoaan muuton alla ja mistäs muualta ylimääräiset tavarat saisivatkaan kodin kuin meiltä ;) Tuomisina on ollut mm. kahvikonetta, lasitavaraa, pari vanhaa radiota, sänky... noin muutaman mainitakseni.

Aika komea on tämä 8 litrainen Ihanne-purkki. Pari viiniäkin on joku näemmä huitaissut... =D Viereisestä narukerästä tuli mieleen, että purkkiin sopisi aika kivasti kaikki mun juutti- ja manillanarukerät. Taidanpa keksiä korkeille jonkun toisen paikan...

Tässä toinen radioista. Toimii. Täytyisi vaan virittää antenni :)

Radion päällä OnnenOvesta kotiutuneet Nordalin pöllöt. Pöllöt on pop.

Makuuhuoneeseen tuli ripaus sinistä, kun vanha lyhty ja raidemerkki löysivät tiensä hyllylle. Kakkosraide sopii hyvin teemaan - ollaanhan tässä aseman vanhassa odotushuoneessa.

Pitkään etsin ja hain täydellistä reseptiä "mokkiksiin", kun en ollut ihan sataprosenttisen tyytyväinen aiempiin ohjeisiin. Muutamat tuli väännettyä (kaikki kyllä meni kaupaksi!) ja nyt se on siinä: täydellinen mokkapala. Ulkonäöltään koruton, mutta maultaan mitä parhain. Hihkaiskaa, jos joku haluaa ohjeen :)

Mulla on joku ihme fiksaatio rosmariiniin. Aina se multa kuolee ja käyttötarkoituksia keksin tosi vähän, mutta silti joka kevät semmoinen on näköjään hommattava :) Tämä on jo kolmatta viikkoa hengissä! Sen kaverina on yrttilöinen, jota en ole varmaksi tunnistanut. Tuoksu ja maku on sitruunainen... Olisikohan kyseessä Doone Valley -timjami?

Voitto-herra täytti viime viikolla viisi kuukautta. Neuvolantäti sanoi viime kerralla, että kasvun puolesta ei ole mitään tarvetta aloittaa kiinteitä ruokia (miten niin, kysyy pikkupulleroisen äitee...), mutta voimme aloittaa erilaisten makujen maistelun viiden kuukauden ikäisenä. Sen teimme, kirjaimellisesti. Itse tehty bataattisose ei ollut menestys. Ilmeistä ja yökkäilyistä päätellen se oli pilaantunutta ;D Monikansallinen luumusose sen sijaan kävi hyvin kaupaksi. Ja tänään osattiin jo aukoa suuta, kun lusikka oli tulossa suuta kohti :)

Huomenna tulee nuohooja klo 8-12. Ärsyttävä aika - hirrrrveen aikaisin - ja täällä mä vaan kukun. Ehkä koitan nyt sovittaa päätä tyynyyn. Moinyt!  Muistakee osallistua arvontaan!

Happiness-arvonta

Arvontaa pukkaa! Päätimme yhteistyössä ihanan OnnenOvi-sisustuskaupan kanssa järjestää arvonnan. Voittona on onnellisuutta pienen taulullisen verran - eli Bloomingvillen valkoinen Happiness-taulu (koko 30x40 cm) voipi olla sinun, kun osallistut :)

Osallistumisaikaa on ensi viikon perjantaihin 22.3. asti. Yhden arvan saat kommentoimalla, kaksi arpaa napsahtaa, jos olet lukija tai liityt sellaiseksi ja kolme arpaa saat, kun linkität arvonnan omassa blogissasi käyttäen oheista kuvaa.

OnnenOvessa on vaikka mitä ihanaa tarjolla. Varsinaista nettikauppaa liikkeellä ei ole, mutta kaikki tavarat ovat tilattavissa netin kautta ja Susanna postittaa ne sinulle ILMAN POSTIKULUJA (maaliskuun loppuun asti)! Mainitse koodi: Voikukkapelto niin varmistat ilmaiset postikulut.

Tuotevalikoima ja hinnat löytyvät OnnenOven Facebook-sivuilta. Jos löydät jotain mieluista, lähetä Susannalle meiliä (susanna@onnenovi.fi) - ja niin se homma etenee :) Vinkkivinkki, kannattaa ehdottomasti tykätä OnnenOvesta facebookissa, sillä silloin näet heti kärppänä uusimmat tarjoukset ja liikkeeseen saapuvat uutuudet, jotka eivät välttämättä siellä kauan vanhene. Tää lähtis nyt hakemaan sieltä kylppäriin tilaamiaan Nordalin jutskia. Saas nähdä tarttuuko mukaan muuta… ;)

Onnea arvontaan!

Tuoksuu ihan kukilta

Hupsis, viime kerrasta vierähtikin tovi. Kiva olla täällä taas =) Kiitos kaikille ihanista kommenteista edelliseen postaukseen ja tervetuloa uudet lukijat. Teitä tippuu tänne "peltoon" tasaiseen tahtiin - toivon, että viihdytte!

Viime viikko oli hieman normirutiineista poikkeava. Äitini oli seuranamme alkuviikon. Parit villasukat valmistuivat siinä muiden puuhastelujen ohella. Ihanat nämä keltaiset "pääsiäissukat". 

Olohuoneen rymsteerauksen jälkeen sohvanurkka kaipasi lukuvaloa, joten asensin seinään vanhan haitarilamppuni. Tähän saakka olen varjellut kaunokaistani näiltä seiniltä.  Ajattelin, että lamppu pääsee seinälle sitten vasta, kun siinä on sille sopiva tapetti tai muu pinta. No, nyt kävi näin... ;)

Bauhausista tarttui mukaan kimppu kirsikkapuun oksia. Vähän näyttää siltä, että mahtavatko kukkia ollenkaan, mutta eilen siihen oli ilmestynyt kuitenkin kaksi kukkaa. Toivottavasti jatkoa seuraa.

Perjantaina tuli Voiton pieni serkku perheineen viikonloppuvierailulle. Lauantaille mahtui mm. muistotilaisuus, syöminen ravintolassa ja syntymäpäivät. Kohta viisi kuukautta täyttävä nuori herramme oli aivan huikean reipas seuramies ja hurmasi kaikki hymyllään. Ensimmäinen kerta ravintolassa (Ideaparkin Raxia ei lasketa...) meni hienosti. Voitto pääsi ihanan italialais-suomalaisen pariskunnan pitämän ravintolan keittiöön oppimaan pastankeiton ja italian alkeita. Aika hyvä palvelu ;) Pieni serkkukin pärjäsi todella hyvin. Eikä muuten ole enää ihan niin pienikään, vaikkakin Voiton ilmeestä päätellen vähän epäilyttävä onkin ;)

Ihanaa kukkaistuoksua kotiimme levittävät kaunis kimppu ja upeat jättitulppaanit, jotka saimme mukaan muistotilaisuudesta.  Perunanarsissit innostuivat kukkimaan niin hurjasti, että tuoksu on jopa liian voimakas makuuni. Enpä olisi uskonut niin käyvän. 

Pupu oli odottamassa hyllyllä maanantaiaamuna, kun heräsimme. Rakkaat viikonloppuvieraammehan sen olivat siihen jättäneet. KIITTI! Olkoon siinä... Pääsiäinen on tulossa :)

Mukavaa viikkoa!